Painotiedoston valmistelu: täydellinen tarkistuslista

Painovalmistelu6 min lukuaika · Päivitetty: 03.11.2026

Useimmat painotalon ongelmat eivät johdu rumasta suunnittelusta vaan teknisistä pikkuasioista. Tyypillisiä ovat puuttuva leikkuuvara, aivan reunaan osuva teksti, internetistä otettu 72 DPI:n kuva tai neljästä väristä koostuva musta teksti. Tämä opas käy vaihe vaiheelta läpi kaikki kohdat, jotka taittaja tarkistaa ennen kuin tiedosto lähtee painokoneelle. Aloitat koosta ja leikkuuvaroista. Sen jälkeen käydään läpi värit, resoluutio, fontit ja musta, ja lopuksi PDF-vienti ja valmiin tiedoston tarkistus. Oppaan lopusta löydät tarkistuslistan, jonka kohdat voit rastittaa yksi kerrallaan.

Painotiedoston tärkeimmät arvot yhdessä taulukossa

Alla olevat arvot ovat turvallinen lähtökohta useimmille digi-, offset- ja suurkuvapainoille. Jos painotalollasi on oma tekninen ohjeensa, noudata aina sitä. Ohje perustuu kyseisen painon koneisiin, papereihin ja jälkikäsittelyyn.

Lopullinen koko, bruttokoko ja leikkuuvara: paljonko lisätään?

Lopullinen eli nettokoko on painotuotteen koko leikkauksen jälkeen. Esimerkiksi A5 on 148 × 210 mm, ja Suomessa käytetty käyntikortti on 85 × 55 mm. Puolassa ja eräissä muissa maissa käyntikortin koko on 90 × 50 mm. Bruttokoko on nettokoko lisättynä leikkuuvaralla. Leikkuuvara on taustan ylimenevä osa, joka jatkuu leikkuulinjan yli. Kun leikkuuvara on 3 mm, A5-esitteen tiedostokoko on 154 × 216 mm ja 85 × 55 mm:n käyntikortin 91 × 61 mm.

Leikkuuvaraa tarvitaan, koska giljotiini ei leikkaa jokaista arkkia täsmälleen samasta kohdasta. Jos tausta päättyy tarkalleen leikkuulinjaan, pienikin heitto jättää reunaan valkoisen raidan. Siksi jokaisen taustan, kuvan ja reunaan ulottuvan elementin on jatkuttava leikkuuvaran ulkoreunaan asti.

Suurkuvatulosteissa käytäntö riippuu jälkikäsittelystä. Purjerenkailla tai tunnelitaskulla viimeistelty banderolli tarvitsee yleensä kääntövaran tai tavallista suuremman ylityksen. Roll-upissa tarvitaan usein alareunaan lisäalue, joka jää kasettiin piiloon. Näissä tapauksissa hae aina painotalon pohja tai tekninen ohje.

• Määritä asiakirja heti lopulliseen kokoon ja aseta leikkuuvara ohjelman asetuksista.
• Venytä taustat ja kuvat leikkuuvaran ulkoreunaan asti.
• Älä sijoita kehyksiä aivan reunaan, koska leikkauksen jälkeen ne näyttävät epätasaisilta.

Turvamarginaali: kuinka kauas reunasta teksti pitää sijoittaa?

Turvamarginaali on lopullisen koon sisäpuolella oleva kaista, jolle ei kannata sijoittaa mitään tärkeää. Esitteissä, käyntikorteissa ja julisteissa sopiva vähimmäisetäisyys on 3–5 mm leikkuulinjasta. Suuremmissa formaateissa marginaalin pitää olla vastaavasti suurempi. Pidä tekstit, logot, puhelinnumerot ja QR-koodit aina tämän alueen sisällä.

Taitetuissa tuotteissa, kuten A4:stä taitetussa DL-esitteessä tai ruokalistassa, jätä tilaa myös nuuttauslinjan ympärille. Muuten teksti katkeaa taitoksen kohdalla. Banderolleissa marginaalissa on huomioitava purjerenkaat ja tunnelitaskut. Roll-upissa on huomioitava kasetin peittämä alaosa ja yläreunan lista. Helpointa on asettaa apuviivat marginaalin kohdalle jo ennen kuin aloitat suunnittelun.

CMYK vai RGB: miten värit asetetaan painoa varten?

Painokoneet painavat CMYK-väreillä, mutta näyttö esittää värit RGB-muodossa, jonka väriala on laajempi. Jos lähetät tiedoston RGB-muodossa, painotalo tai RIP muuntaa sen automaattisesti. Tällöin voimakkaat vihreät, siniset ja violetit voivat harmaantua selvästi. On parempi tehdä muunnos itse, jolloin näet heti, miltä väri painettuna näyttää.

Työskentele painotalon ilmoittamassa CMYK-profiilissa. Päällystetylle paperille käytetään usein FOGRA-perheen profiileja, kuten ISO Coated. Päällystämättömälle paperille käytetään uncoated-profiileja. Suurkuvapainossa painotalolla voi olla omat suosituksensa. Valvo myös värien kokonaispeittoa: päällystetyllä paperilla turvallinen raja on yleensä noin 300 %, päällystämättömällä vähemmän.

Muunna Pantone-järjestelmässä määritellyt yritysvärit CMYK-arvoiksi värikartan avulla, jos työtä ei painata erikoisvärillä. Muista, ettei näyttö ole luotettava vertailukohta. Pyydä kriittisistä väreistä vedos.

Mikä resoluutio painoon tarvitaan?

Esitteissä, käyntikorteissa, julisteissa ja ruokalistoissa kuvien resoluution pitää olla 300 DPI mittakaavassa 1:1 eli lopullisessa painokoossa. Internetistä otetut kuvat ovat yleensä 72 DPI:n kuvia, joiden koko on mitoitettu näytölle. Paperilla ne näyttävät siksi sumeilta tai pikselöityneiltä. DPI-arvon keinotekoinen nostaminen ohjelmassa ei lisää kuvaan yksityiskohtia, vaan ainoastaan laskee olemassa olevat pikselit uudelleen.

Suurkuvatulosteissa riittää pienempi resoluutio, koska banderollia tai roll-upia katsotaan usean metrin päästä. Yleensä käytetään 100–150 DPI mittakaavassa 1:1, ja kaukaa katsottavissa banderolleissa jopa vähemmän. Jos valmistelet tiedoston mittakaavassa 1:10, resoluution on oltava kymmenkertainen: 1000 DPI tiedostossa vastaa 100 DPI:tä painotuotteessa.

Logot, tekstit ja yksinkertaiset muodot kannattaa jättää vektoreiksi, sillä ne skaalautuvat laadun kärsimättä. plakaty.shopista (wielkareklama.eu studio) saat PDF-tiedostot valmiiksi lopullisessa koossa, 3 mm:n leikkuuvaralla ja turvamarginaalilla. Roll-upit ja banderollit toimitetaan suurkuvapainojen käytännön mukaisesti mittakaavassa 1:10.

Fontit, ohuet viivat ja musta: mitä pitää varoa?

Muunna fontit ääriviivoiksi tai upota ne PDF-tiedostoon. Jos painotalolla ei ole käyttämääsi kirjasinta, ohjelma korvaa sen toisella ja tekstin asettelu hajoaa. Pienin turvallinen tekstikoko on 6 pt, mutta luettavuuden kannalta 7–8 pt on parempi. Tee tummalle, monivärisestä koostuvalle taustalle sijoitettu valkoinen teksti hieman suuremmaksi ja lihavammaksi. Ohuet päätteet voivat muuten täyttyä väristä.

Alle 0,25 pt:n (noin 0,1 mm) viivat voivat kadota painossa tai painua epätasaisesti. Sama koskee kehyksiä, alleviivauksia ja logon ohuita osia.

Käytä mustaa harkiten. Aseta pieni teksti ja ohuet viivat ainoastaan 100 % K -mustalla. Neljästä väristä koostuva musta tuottaa pienestäkin kohdistusvirheestä värillisiä reunuksia. Tee suuret mustat taustat syvällä mustalla, esimerkiksi C50 M40 Y40 K100, jotta ne eivät näytä harmailta. Älä koskaan käytä kohdistusväriä (100/100/100/100), sillä 400 %:n värimäärä aiheuttaa tahraantumisen ja tarttumisen riskin.

• Teksti ja viivat: musta 100 % K.
• Suuret mustat pinnat: syvä musta, esim. C50 M40 Y40 K100.
• Kielletty: Registration- eli kohdistusväri, jossa kaikkia värejä on 100 %.
• Päällepainatus (overprint) vain tarkoituksella, useimmiten mustalle tekstille.

PDF-vienti painoon: mitkä asetukset?

Turvallisimmat standardit ovat PDF/X-1a ja PDF/X-4. PDF/X-1a litistää läpinäkyvyydet ja tallentaa kaiken CMYK-muotoon, kun taas PDF/X-4 säilyttää läpinäkyvyydet ja tasot. Valinta riippuu painotalosta. Jos ohjeita ei ole, PDF/X-1a toimii lähes kaikkialla. Ota vientiikkunassa leikkuuvarat käyttöön samalla arvolla kuin asiakirjassa.

Lisää leikkuumerkit vain, jos painotalo niitä vaatii, sillä monet digipainot pyytävät puhtaan tiedoston leikkuuvaroineen. Älä suojaa PDF-tiedostoa salasanalla. Poista kommentit ja piilotetut tasot. Kaksipuolisissa tuotteissa tallenna sivut järjestyksessä niin, että ensimmäinen sivu on etupuoli ja toinen takapuoli.

• Standardi: PDF/X-1a tai PDF/X-4.
• Leikkuuvarat: käytössä, asiakirjan mukaiset (esim. 3 mm).
• Kuvien pakkaus: resoluutio ei saa laskea vaaditun alle.
• Yksi tuote = yksi tiedosto, sivut oikeassa järjestyksessä.

Miten tiedosto tarkistetaan ennen painoon lähettämistä?

Avaa valmis PDF ohjelmassa, jossa on preflight-toiminto tai tulosteen esikatselu. Tarkista sivukoko, leikkuuvarat, väriavaruus ja fonttien upotus. Erottelujen esikatselusta näet, onko musta teksti pelkästään K-kanavalla ja onko jossain liian suuri värien kokonaispeitto. Suurenna kuvat 100–200 %:iin, jotta huomaat mahdollisen pikselöitymisen.

Tulosta lopuksi työ tavallisella tulostimella mittakaavassa 1:1. Näet heti, onko teksti liian pientä tai onko jokin elementti liian lähellä reunaa. Lue kaikki tekstit, puhelinnumerot, osoitteet, hinnat ja päivämäärät rauhassa läpi, mieluiten toisen ihmisen kanssa. Painotalo painaa sen, mitä se saa, eikä puhelinnumeron kirjoitusvirhettä voi korjata enää painoksen valmistuttua.