Mikä resoluutio painoon? DPI flyeriin, julisteeseen ja banderolliin
Läheltä katsottaviin painotuotteisiin (flyer, käyntikortti, juliste A4–A3) kannattaa valmistella grafiikka 300 DPI:n tarkkuudella todellisessa koossa. Esimerkiksi A5-flyer 3 mm:n leikkuuvaroilla on 1819×2551 px. A2-kokoisille ja sitä suuremmille julisteille riittää 150 DPI ja roll-upille 100–150 DPI. Muutaman metrin päästä katsottavalle banderollille riittää 50–72 DPI. Tarvittavan pikselimäärän saat kaavalla: mitta millimetreinä ÷ 25,4 × DPI.
Suttuinen kuva flyerissa tai portaittaiset reunat logossa ovat yleisimpiä pettymyksiä, kun painotuotteet tulevat painosta. Syy on lähes aina liian pieni tiedoston resoluutio. Tästä oppaasta näet, montako DPI:tä flyer, juliste ja banderolli tarvitsevat, miten lasket tarvittavat pikselit itse ja miksi kuvan keinotekoinen suurentaminen ei pelasta heikkoa grafiikkaa.
Mikä DPI on ja miksi ratkaisevat pikselit eivätkä metatiedot?
DPI (dots per inch) tarkoittaa taittotyössä käytännössä sitä, montako kuvan pikseliä osuu yhdelle tuumalle eli 25,4 millimetrille painettua pintaa. Tiedostoon tallennettu DPI-arvo ei sellaisenaan takaa mitään, sillä se kertoo vain, missä koossa ohjelma tulostaa kuvan oletuksena. Laadun ratkaisee pikselien määrä suhteessa painotuotteen fyysiseen kokoon.
Esimerkki: 2480×3508 px:n kuva on A4-koossa painettuna 300 DPI, mutta sama kuva A2-koossa enää vain 150 DPI. Tiedosto ei muuttunut, vaan muuttui koko, jolle pikselit venytetään. Siksi kannattaa aina ajatella näin: montako pikseliä minulla on montaa millimetriä kohden.
- Tuttu ”netin 72 DPI” on pelkkää metatietoa – merkitystä on vain kuvan pikselimäärällä.
- Vektorimuotoisilla teksteillä ja logoilla (PDF, SVG, AI, EPS) ei ole resoluutiota, ja ne painuvat teräviksi missä tahansa koossa.
- Resoluutio tarkistetaan aina lopullisessa painokoossa, ei näytön esikatselussa.
Milloin 300 DPI on välttämätön?
300 DPI on standardi painotuotteille, jotka otetaan käteen ja joita katsotaan 20–50 cm:n etäisyydeltä. Näin läheltä silmä huomaa jokaisen epäterävyyden, ja digi- sekä offsetpaino päällystetylle paperille toistaa hyvin hienoja yksityiskohtia. Pienempi resoluutio näkyy yleensä pehmeinä reunoina ja kuvissa erottuvina pikseleinä.
Raja on sopimuksenvarainen: päällystämättömälle paperille painetussa flyerissa 250 DPI on usein mahdoton erottaa 300 DPI:stä. Alle 200 DPI:n eron huomaa jo useimmat katsojat, etenkin kuvissa, joissa on hienoja yksityiskohtia, kuten hiuksia tai pintakuvioita.
- Käyntikortit, flyerit A6–A4, DL-flyerit – 300 DPI.
- Ruokalistat, lahjakortit, kutsut ja onnittelukortit – 300 DPI.
- Etiketit, tarrat ja riippulaput – 300 DPI, koska niitä katsotaan aivan läheltä.
- Silmien korkeudelle ripustettavat A4- ja A3-julisteet – 300 DPI, vähintään 200 DPI.
Mikä DPI suurkokoiseen julisteeseen, roll-upiin ja banderolliin?
Mitä kauempana katsoja on, sitä vähemmän pikseleitä tuumaa kohden grafiikka tarvitsee. Aidassa roikkuvaa banderollia katsotaan useiden metrien päästä, joten 300 DPI tarkoittaisi valtavaa tiedostoa ilman näkyvää laatueroa. Suurkuvapainot hyväksyvät yleensä selvästi pienempiä arvoja.
Tarkat vaatimukset riippuvat painosta, koneesta ja materiaalista. Mesh-verkkokankaan tai tekstiilin rakenne syö joka tapauksessa hienot yksityiskohdat, kun taas kuvatapetti tai valokuvapaperille painettu, läheltä katsottava juliste tarvitsee enemmän pikseleitä. Tarkista aina kyseisen painon tekninen ohje.
| Katseluetäisyys | Tyypillinen DPI mittakaavassa 1:1 | Esimerkkejä |
|---|---|---|
| alle 1 m | 300 DPI | flyer, käyntikortti, ruokalista, juliste A4–A3 |
| 1–3 m | 150 DPI | juliste A2–A1, roll-up, myymäläesillepano |
| 3–10 m | 72–100 DPI | aitabanderolli, kyltti, mainos aidassa |
| yli 10 m | 30–50 DPI | suurkokoinen verkkobanderolli rakennuksen julkisivussa, billboard |
Miten lasket tarvitsemasi pikselit?
Kaava on yksinkertainen: mitta millimetreinä ÷ 25,4 × DPI = pikselien määrä. Leveys ja korkeus lasketaan erikseen. Muista lisätä nettomittaan leikkuuvarat, yleensä 3 mm joka sivulle eli yhteensä 6 mm sekä leveyteen että korkeuteen.
Esimerkki A5-flyerille (148×210 mm) leikkuuvaroilla: 154 mm ÷ 25,4 × 300 = 1819 px ja 216 mm ÷ 25,4 × 300 = 2551 px. Banderollille 300×100 cm 72 DPI:n tarkkuudella: 3000 mm ÷ 25,4 × 72 = 8504 px ja 1000 mm ÷ 25,4 × 72 = 2835 px. Voit laskea myös toisin päin: jaa kuvan pikselimäärä mitalla tuumina, niin näet, minkä resoluution saat.
- Vaihe 1: muunna mitta millimetreistä tuumiksi (jaa luvulla 25,4).
- Vaihe 2: kerro tavoitellulla DPI-arvolla.
- Vaihe 3: lisää leikkuuvarat, jos paino niitä vaatii.
- Vaihe 4: vertaa tulosta kuvasi pikselimäärään.
Taulukko: formaatti → pikselit
Alla olevia arvoja voi pitää vähimmäisvaatimuksina valokuville ja bittikarttagrafiikalle. Leikkuuvarallisissa mitoissa on mukana 3 mm joka sivulla. Suurkuvaformaatit on ilmoitettu ilman leikkuuvaroja, koska niissä käytännöt riippuvat painosta ja viimeistelytavasta (taitteet, purjerenkaat, tunneli).
| Formaatti | Nettomitta | DPI | Pikselit netto | Pikselit 3 mm:n leikkuuvaroilla |
|---|---|---|---|---|
| Käyntikortti | 85×55 mm | 300 | 1004×650 | 1075×720 |
| Flyer A6 | 105×148 mm | 300 | 1240×1748 | 1311×1819 |
| Flyer DL | 99×210 mm | 300 | 1169×2480 | 1240×2551 |
| Flyer A5 | 148×210 mm | 300 | 1748×2480 | 1819×2551 |
| Flyer / juliste A4 | 210×297 mm | 300 | 2480×3508 | 2551×3579 |
| Juliste A3 | 297×420 mm | 300 | 3508×4961 | 3579×5032 |
| Juliste A2 | 420×594 mm | 150 | 2480×3508 | – |
| Juliste A1 | 594×841 mm | 150 | 3508×4967 | – |
| Roll-up | 85×200 cm | 100 | 3346×7874 | – |
| Banderolli | 300×100 cm | 72 | 8504×2835 | – |
| Banderolli | 500×100 cm | 50 | 9843×1969 | – |
Miksi kuvan suurentaminen ei auta?
Kun kasvatat kuvankäsittelyohjelmassa pikselien määrää (interpolointi), ohjelma ei palauta kadonneita yksityiskohtia, vaan tuottaa uusia pikseleitä viereisten pikselien perusteella. Tuloksena on isompi tiedosto, jonka terävyys on sama tai usein jopa huonompi – reunat pehmenevät ja hienot yksityiskohdat sumenevat. Tiedosto on muodollisesti 300 DPI, mutta painojälki näyttää 100 DPI:n kuvalta.
Yhtä harhaanjohtavaa on muuttaa pelkkää DPI-arvoa laskematta pikseleitä uudelleen. 1000×1000 px:n kuva, jonka arvoksi asetetaan 300 DPI, yksinkertaisesti painuu pienempänä (noin 85×85 mm), ei terävämpänä. AI-pohjaiset suurennustyökalut voivat parantaa terävyyden vaikutelmaa, mutta ne keksivät yksityiskohtia, joita kuvassa ei ollut, ja se näkyy usein kasvoissa ja teksteissä.
- Paras ratkaisu on hankkia alkuperäinen täysresoluutioinen kuva eikä somesta tai pikaviestimestä tallennettua versiota.
- Tilaa tai piirrä logo vektorina sen sijaan, että suurentaisit PNG-tiedostoa.
- Jos kuva on liian pieni, pienennä sitä taitossa tai käytä sitä vähemmän tärkeänä taustana.
- Lisää tekstit aina tekstinä taitto-ohjelmassa, älä koskaan osana kuvaa.
Miten tarkistat tiedoston resoluution ennen painoon lähettämistä?
Avaa Photoshopissa tai GIMPissä kuvan koon ikkuna, poista uudelleennäytteistys käytöstä ja syötä lopullinen mitta millimetreinä – ohjelma näyttää todellisen DPI-arvon. Taitto-ohjelmissa (InDesign, Affinity Publisher) Linkit-paneeli kertoo jokaisen kuvan efektiivisen resoluution sen jälkeen, kun kuva on skaalattu taittoon. PDF-tiedostoissa apuna on Acrobatin tulosteen esikatselu tai preflight-tarkistus.
Suurkuvatöissä painot ottavat tiedostot usein vastaan mittakaavassa 1:10. Silloin tiedoston resoluution on oltava kymmenen kertaa suurempi: 720 DPI mittakaavassa 1:10 vastaa 72 DPI:tä 1:1-kokoisessa painotuotteessa. Näin tiedostot valmistellaan esimerkiksi plakaty.shopissa (wielkareklama.eu studio): roll-upit ja banderollit PDF-muodossa mittakaavassa 1:10 ja pienemmät painotuotteet PDF-muodossa nettokoossa 3 mm:n leikkuuvaroilla.
Tarkistuslista
- Tarkista kuvien resoluutio lopullisessa painokoossa, ei esikatselussa.
- Flyerit, käyntikortit ja julisteet A4–A3: vähintään 300 DPI (hyväksyttävä minimi 250 DPI).
- Julisteet A2–A1 ja roll-upit: 100–150 DPI, banderollit 50–72 DPI mittakaavassa 1:1.
- Jos tiedosto on mittakaavassa 1:10, kerro vaadittu DPI kymmenellä.
- Lisää 3 mm:n leikkuuvarat joka sivulle ja pidä sisältö turva-alueen sisällä.
- Sijoita logot ja tekstit vektoreina, ei suurennettuina kuvina.
- Älä suurenna kuvia interpoloimalla – etsi alkuperäinen täysresoluutioinen kuva.
- Lue kaikki tekstit, puhelinnumerot ja osoitteet ennen painoon lähettämistä.
Usein kysyttyä
Riittääkö 72 DPI painoon?
Flyeriin tai A3-julisteeseen ei, sillä läheltä katsottuna painojälki on selvästi sumea. 72 DPI mittakaavassa 1:1 on tyypillinen arvo muutaman metrin päästä katsottavalle banderollille. Muista, että tiedostoon merkitty ”72 DPI” ei kerro mitään ilman pikselimäärää – merkitystä on sillä, montako pikseliä osuu painokoolle.
Montako pikseliä A3-juliste tarvitsee painoon?
A3-juliste (297×420 mm) vaatii 300 DPI:n tarkkuudella 3508×4961 px ja 3 mm:n leikkuuvaroilla 3579×5032 px. Jos juliste ripustetaan korkeammalle tai sitä katsotaan 1–2 metrin päästä, riittää 200 DPI eli noin 2339×3307 px nettokoossa.
Kelpaako puhelimella otettu kuva painoon?
Tavallisen älypuhelimen kuva on vähintään 12 Mpx, esimerkiksi noin 4000×3000 px, mikä riittää noin A4-kokoiseen painotuotteeseen 300 DPI:n tarkkuudella tai A2-kokoon 150 DPI:n tarkkuudella. Edellytys on, että käytössä on alkuperäinen tiedosto eikä pikaviestimellä lähetetty versio, joka on yleensä voimakkaasti pienennetty ja pakattu.
Mikä resoluutio 3×1 m:n banderolliin?
Useimmiten riittää 72 DPI mittakaavassa 1:1 eli noin 8504×2835 px, ja kauempaa katsottavalle banderollille jopa 50 DPI (5906×1969 px). Jos paino ottaa tiedostot vastaan mittakaavassa 1:10, valmistele 300×100 mm:n tiedosto 720 DPI:n tarkkuudella. Varmista lopulliset vaatimukset painon teknisestä ohjeesta.
Voiko kuvan resoluutiota parantaa Photoshopissa?
Pikselien määrää voi kasvattaa, mutta ohjelma luo uudet pikselit olemassa olevien pohjalta, joten kadonneita yksityiskohtia se ei palauta. Painotuote on isompi, mutta ei terävämpi. AI-pohjaiset suurennustyökalut antavat paremman visuaalisen tuloksen, mutta ne keksivät yksityiskohtia, joten ne sopivat paremmin taustoihin kuin kasvoihin ja tuotekuviin.
