Julistekoot A4:stä A1:een ja B1:een – mitat senttimetreinä
Yleisimmät julistekoot ovat A4 (21 × 29,7 cm), A3 (29,7 × 42 cm), A2 (42 × 59,4 cm), A1 (59,4 × 84,1 cm) ja B1 (70,7 × 100 cm) sekä kehyskoot 50 × 70 ja 70 × 100 cm. A-sarjan jokainen seuraava koko on pinta-alaltaan kaksinkertainen, ja suunnitelman saa siirrettyä siihen skaalaamalla 141 % ilman, että mittasuhteet muuttuvat. Tee painotiedosto nettokokoon 3 mm:n leikkuuvaroilla, A4–A3-kokoon 300 DPI:n ja A1:een ja sitä suurempiin vähintään 150 DPI:n resoluutiolla.
Julisteen koon valinnassa ei ole kyse pelkästä seinätilasta. Koko ratkaisee, kuinka kaukaa otsikkosi pystyy lukemaan, millaisen kehyksen tarvitset ja miten tiedosto kannattaa valmistella, jotta painotalo ei palauta sitä korjattavaksi. Tästä oppaasta löydät kaikki mitat senttimetreinä ja millimetreinä, suuntaa antavat lukuetäisyydet, tyypilliset sijoituspaikat sekä ohjeet suunnitelman skaalaamiseen A- ja B-sarjan kokojen sekä 50 × 70 ja 70 × 100 cm:n kehyskokojen välillä.
A- ja B-sarjan julistekoot – mittataulukko senttimetreinä
A- ja B-sarjan paperikoot määritellään ISO 216 -standardissa. Kaikissa on sama sivujen suhde 1:√2 (noin 1:1,414), joten kun arkin leikkaa kahtia, tuloksena on pienempi koko täsmälleen samalla muodolla. A-sarja perustuu A0-arkkiin, jonka pinta-ala on 1 m². B-sarja on hieman suurempi, ja sitä käytetään usein ulkojulisteissa ja elokuvajulisteissa.
Käytännössä julisteita painetaan useimmiten kokoihin A4–A1 sekä B2 ja B1. Suurempia arkkeja (A0, B0) käytetään harvemmin, lähinnä näyttelyissä, messuilla ja kauppakeskusten suurilla pinnoilla.
| Koko | Mitat millimetreinä | Mitat senttimetreinä | Pinta-ala |
|---|---|---|---|
| A4 | 210 × 297 | 21 × 29,7 | 1/16 m² |
| A3 | 297 × 420 | 29,7 × 42 | 1/8 m² |
| A2 | 420 × 594 | 42 × 59,4 | 1/4 m² |
| A1 | 594 × 841 | 59,4 × 84,1 | 1/2 m² |
| A0 | 841 × 1189 | 84,1 × 118,9 | 1 m² |
| B3 | 353 × 500 | 35,3 × 50 | n. 0,18 m² |
| B2 | 500 × 707 | 50 × 70,7 | n. 0,35 m² |
| B1 | 707 × 1000 | 70,7 × 100 | n. 0,71 m² |
| B0 | 1000 × 1414 | 100 × 141,4 | n. 1,41 m² |
50 × 70 ja 70 × 100 cm – miten ne eroavat B2- ja B1-koosta?
50 × 70 ja 70 × 100 cm ovat niin sanottuja kehyskokoja, jotka on pyöristetty täysiin senttimetreihin. Suurin osa klipsikehyksistä, galleriakehyksistä ja ilmoitusvitriineistä valmistetaan näihin mittoihin, minkä vuoksi ne ovat niin suosittuja kaupoissa, elokuvateattereissa ja ravintoloissa. 50 × 70 on käytännössä 7 mm lyhyempi B2, ja 70 × 100 on 7 mm kapeampi B1.
50 × 70 -koon mittasuhde (1:1,4) on lähes sama kuin A- ja B-sarjassa, joten A2- tai B2-suunnitelman voi siirtää siihen ilman suurempia muutoksia. 70 × 100 on hiukan ”lyhyempi” (1:1,43), joten A1-suunnitelmaa siirrettäessä taustaa on lisättävä tai leikattava noin 1 cm. Tarkista ennen painotilausta, onko kehys, johon juliste tulee, B1- vai 70 × 100 -kokoinen – tämä on yleinen syy siihen, ettei tuloste mahdu lasin alle.
- 50 × 70 cm – lähes B2 (50 × 70,7 cm), sopii tavallisiin 50 × 70 -klipsikehyksiin.
- 70 × 100 cm – lähes B1 (70,7 × 100 cm), mainospilareiden ja ilmoitusvitriinien vakiokoko.
- Ilmoita kehystä tilatessasi aina tarkka mitta senttimetreinä, älä pelkkää koon nimeä.
Kuinka kaukaa erikokoisia julisteita luetaan?
Luettavuus riippuu ennen kaikkea kirjainten korkeudesta ja vasta sen jälkeen julisteen koosta. Mainonnassa nyrkkisääntönä pidetään, että 1 cm:n versaalikorkeus on hyvin luettavissa noin 2–3 metrin päästä. Vaikutelmaan vaikuttavat myös kirjaintyyppi, kontrasti taustaan ja valaistus. Ohuet, koristeelliset ja kursiiviset kirjaintyypit vaativat enemmän varaa.
Alla olevat arvot ovat suunnittelun lähtökohta. Jos juliste on näyteikkunassa, jota katsotaan kadun toiselta puolelta, käytä taulukkoa suurempia kirjaimia. Jos juliste on kassan vieressä, pienemmätkin riittävät.
| Koko | Tyypillinen lukuetäisyys | Otsikon kirjainkorkeus (väh.) | Leipäteksti (väh.) |
|---|---|---|---|
| A4 | 0,5–1,5 m | n. 1,5 cm | 12 pt |
| A3 | 1–2 m | n. 2,5 cm | 16–18 pt |
| A2 | 2–3 m | n. 4 cm | 24 pt |
| A1 | 3–5 m | n. 6 cm | 36 pt |
| 50 × 70 / B2 | 2–4 m | n. 5 cm | 28–32 pt |
| 70 × 100 / B1 | 4–6 m | n. 8 cm | 40–48 pt |
Mihin minkäkin kokoiset julisteet sopivat?
Koko valitaan paikan mukaan ja sen mukaan, kuinka lähelle katsoja tulee. Pieni juliste hukkuu mainospilarissa muiden joukkoon, kun taas A1 vastaanoton ovessa on liian hallitseva. Alla on tyypillisiä käyttökohteita, jotka toimivat mainonnan käytännössä.
- A4 – ilmoitustaulut, sisäänkäynnin ovet, porraskäytävät, kassaluukut, koulujen ja virastojen vitriinit.
- A3 – pienten kauppojen ja palveluyritysten näyteikkunat, ravintolat ja kahvilat, käytävät, tiskitelineet.
- A2 – myymälöiden näyteikkunat, kauppakeskusten sisätilat, odotustilat, toimistotilat, tapahtumajulisteet ravintoloissa.
- 50 × 70 cm – klipsikehykset kaupoissa ja ravintoloissa, keikkajulisteet ravintoloissa, sisustus.
- A1 – suuret näyteikkunat, rakennusten aulat, messut, näyttelyosastot, tieteelliset posterit konferensseissa.
- B1 ja 70 × 100 cm – mainospilarit ja ilmoitustaulut, elokuvateatterien ja teattereiden vitriinit, useamman metrin päästä katsottavat tilat.
Miten julisteen suunnitelma skaalataan koosta toiseen?
A-sarjan yhteisten mittasuhteiden ansiosta yhden koon suurennus on aina 141 % (√2) ja kahden koon suurennus 200 %. Suurennettaessa myös fontit kasvavat: A4:n 12 pt:n teksti on A1:ssä noin 34 pt, mikä vastaa hyvin pidempää lukuetäisyyttä. Siksi kannattaa suunnitella suoraan lopulliseen kokoon tai pienempään, mutta samassa suhteessa olevaan kokoon.
Siirtyminen A- ja B-sarjan välillä säilyttää myös mittasuhteet, mutta skaalaus ei ole tasaluku. Kehyskoissa 50 × 70 ja 70 × 100 taustaa on lisäksi leikattava tai lisättävä muutama millimetri, joten taustan ja grafiikan tulee jatkua tärkeän sisällön alueen ulkopuolelle. Vektorigrafiikka (logot, tekstit, muodot) skaalautuu laadun kärsimättä, mutta rasterikuvat menettävät terävyytensä, jos niiden resoluutio on liian pieni.
- Suunnittele tasoina: tausta, grafiikka, teksti – silloin taiton sovittaminen toiseen kokoon on helpompaa.
- Pidä logo ja tekstit vektoreina, älä ruudulta kopioituina kuvina.
- Tarkista skaalauksen jälkeen turva-alue – tärkeä sisältö ei saa tulla liian lähelle reunaa.
| Koosta | Kokoon | Skaalaus | Huomioita |
|---|---|---|---|
| A4 | A3 | 141 % | mittasuhteet säilyvät |
| A4 | A2 | 200 % | mittasuhteet säilyvät |
| A4 | A1 | 283 % | tarkista kuvien resoluutio |
| A3 | A1 | 200 % | mittasuhteet säilyvät |
| A2 | 50 × 70 cm | 119 % | leikkaa korkeudesta n. 7 mm |
| A1 | B1 | 119 % | mittasuhteet säilyvät |
| A1 | 70 × 100 cm | 119 % | leikkaa leveydestä n. 7 mm |
Resoluutio, leikkuuvarat ja julisteen painotiedosto
Läheltä katsottaviin julisteisiin (A4, A3) tee tiedosto 300 DPI:n resoluutiolla mittakaavassa 1:1. A1-, B1- ja 70 × 100 cm -kokoon riittää yleensä 150–200 DPI, koska kukaan ei katso niitä kymmenien senttien päästä. Lisää jokaiselle sivulle 3 mm leikkuuvaraa ja pidä tärkeät tekstit vähintään 5 mm:n päässä leikkuulinjasta (A2:sta ylöspäin mieluummin 10 mm).
Tallenna tiedosto PDF-muodossa nettokokoon leikkuuvaroineen, fontit käyristettyinä tai upotettuina. Valmistele värit CMYK-muodossa tai painotalon ohjeiden mukaan – osa suurkuvatulostajista ottaa vastaan myös RGB-tiedostoja ja tekee muunnoksen itse. Jos käytät valmista suunnitelmaa, esimerkiksi plakaty.shopin julistetta, joka toimitetaan PDF-tiedostona 3 mm:n leikkuuvaroilla ja turva-alueella, lue silti itse vielä kaikki tekstit, puhelinnumerot ja osoitteet.
| Koko | Nettokoko (mm) | Vähimmäisresoluutio | Koko pikseleinä (ilman leikkuuvaroja) |
|---|---|---|---|
| A4 | 210 × 297 | 300 DPI | 2480 × 3508 px |
| A3 | 297 × 420 | 300 DPI | 3508 × 4961 px |
| A2 | 420 × 594 | 200–300 DPI | 3307 × 4677 px (200 DPI) |
| A1 | 594 × 841 | 150 DPI | 3508 × 4967 px |
| 50 × 70 cm | 500 × 700 | 150 DPI | 2953 × 4134 px |
| 70 × 100 cm | 700 × 1000 | 150 DPI | 4134 × 5906 px |
| B1 | 707 × 1000 | 150 DPI | 4175 × 5906 px |
Millaiselle paperille juliste kannattaa painaa?
Sisätiloihin käytetään yleisimmin kiiltävää tai mattapintaista päällystettyä paperia, jonka neliöpaino on 135–200 g/m². Kevyempi paperi asettuu hyvin kehykseen, painavampi on jäykempi ja kestää paremmin ripustuksen ilman kehystä. Mattapinta vähentää heijastuksia näyteikkunoissa ja voimakkaassa valaistuksessa.
Ulkotiloissa valinta riippuu esilläoloajasta ja paikasta. Mainospilareihin käytetään blueback-paperia, jonka sininen tausta estää aiemmin liimattujen julisteiden kuultamisen läpi. Pidempään sateessa ja auringossa oleviin julisteisiin sopivat paremmin synteettiset materiaalit tai tulostus jäykälle alustalle, esimerkiksi PVC:lle.
Tarkistuslista
- Tiedoston koko vastaa paperikokoa tai kehyksen tarkkaa mittaa senttimetreinä
- Jokaiselle sivulle lisätty 3 mm leikkuuvaraa
- Tärkeä sisältö vähintään 5 mm (A2:sta alkaen 10 mm) reunasta
- Resoluutio: 300 DPI A4–A3-kokoon, vähintään 150 DPI A1:een ja suurempiin
- Otsikon kirjainkorkeus mitoitettu lukuetäisyyden mukaan
- Logo ja tekstit vektoreina tai korkealla resoluutiolla
- Fontit käyristetty tai upotettu PDF-tiedostoon
- Kaikki tekstit, puhelinnumerot, osoitteet ja päivämäärät oikoluettu
Usein kysyttyä
Mitkä ovat A1-julisteen mitat senttimetreinä?
A1-juliste on 59,4 × 84,1 cm eli 594 × 841 mm. Se on puolet A0-arkista ja kaksi kertaa A2:n kokoinen. Lisää painoa varten 3 mm leikkuuvaraa joka sivulle, jolloin tiedoston koko on 600 × 847 mm.
Onko B1 sama kuin 70 × 100 cm?
Ei aivan. B1 on 70,7 × 100 cm, ja 70 × 100 cm on 7 mm kapeampi. Ero on pieni, mutta riittää siihen, ettei B1-tuloste mahdu 70 × 100 -klipsikehykseen, joten tarkista aina kehyksen mitat.
Minkä kokoinen juliste sopii myymälän näyteikkunaan?
Pieniin, jalkakäytävältä katsottaviin näyteikkunoihin valitaan useimmiten A3 tai A2. Jos näyteikkuna on suuri tai julisteen pitää näkyä kadun toiselle puolelle, A1 tai 70 × 100 cm toimii paremmin, kun otsikon kirjainkorkeus on vähintään 6–8 cm.
Miten juliste suurennetaan A4:stä A3:ksi?
Skaalaa koko suunnitelma 141 %:iin – molempien kokojen mittasuhteet ovat samat, joten mitään ei tarvitse leikata. Huolehdi vain siitä, että kuvien resoluutio on suurennuksen jälkeenkin noin 300 DPI ja että leikkuuvarat ja turva-alue vastaavat uutta kokoa.
Millainen resoluutio tarvitaan A2-julisteen painamiseen?
A2-kokoon suositellaan 200–300 DPI:tä mittakaavassa 1:1, eli noin 3307 × 4677 px:stä 4961 × 7016 px:iin. Jos julistetta katsotaan muutaman metrin päästä, 200 DPI riittää yleensä. Läheltä katsottavissa julisteissa tähtää 300 DPI:hin.
Mitä eroa on A- ja B-sarjan koilla?
Molemmissa sarjoissa sivujen suhde on sama 1:√2, mutta B-koot ovat vastaavia A-kokoja suurempia. Esimerkiksi A1 on 59,4 × 84,1 cm ja B1 70,7 × 100 cm. B-sarja on suosittu ulkojulisteissa, elokuvajulisteissa ja mainospilareissa.


